"Ollos huoleton poikas valveil on"

Viime viikonloppu gineksessä (=kiinniolo viikonloppu) ja nyt vihdoin lomilla. Pioneerinä. Heh. Tosiaan valat tuli tänään vannottua Maanpuolustusjuhlassa Keuruun keskuskentällä. Hassua, ettei ole enää alokas. Kun palaa lomilta pitäs osata ilmoittaa itsensä pioneerinä.

Kahteen viikkoon mahtuu paljon. 1 Tetsi (=taisteluharjoituis) siitä opin sen, että osaan tarvittaessa olla myös kärsivällinen ihminen (nimimerkillä 10 tuntia poteron kaivamista) ja sen, että mulla on moneen muuhun verrattuna erittäin hyvä väsymyksen sietokyky. Monet olivat tetsin toisen yön jälkeen niin väsyneitä, että eivät jaksaneet keskittyä ja fyysinen suorituskykykin laski, mutta minä pysyin suunnilleen samalla tasolla. Oli kiva huomata, että en enää ollutkaan se heikoimmasta päästä. Ei sillä oon aina pysynyt mukana ja jaksanut oman osani tehdä, mutta on se silti kiva huomata pärjäävänsä paremmin kun muut. Auttaa jaksamaan ja yrittämään vielä enemmän. Apumaharjoituksia, taisteluharjoitusta, liikuntakoulutusta, aselajivalintojen täyttöä.. Sellainen kaks viikkoa.

Keskiviikkona sit kävin tähystyksessä Jyväskylässä. Yyh oli yhtä hirveetä kuin muistin ja melkein alkoi jo toivomaan, että mulla todettais keliakia, ettei sama toistu jälleen kahden vuoden päästä. Toisaalta tottakai intissä olisi helpompi ilman erikoisruokavaliota ja ei tarvis viel miettiä mitä suuhunsa pistää, mutta se tähystys -.- Ainakin tähän mennessä tähystys ollut ehdottomasti pahin osa asepalvelusta. Tosiaan palvelukseksi se lasketaan ja piti olla siel intin kamoissa ja sotilaallinen käytös yritää muistaa koko ajan vaikka kuinka pahalta tuntu... Onneks on ohi nyt

Hmm ja tosiaan torstaina tuli kullan kanssa täyteen 5 vuotta yhteiseloa. Paljon ollaan nähty ja koettu yhdessä, mutta tää intti on jotain ihan uutta, kun päivässä on vaan muutama tunti kun kuulee toisesta jotain. Puhelinta saa käyttää vain klo 18-21 (ja minähän en siitä lipsu... gröhöm... mutta kuitenkin), niin kyl se vähän rajoittaa suhdetta. Samoin se, että lomilla on väsy niin ei jaksa kaikkea mitä on suunnitellut ja toivonut. Mutta toisaalta yllättävän hyvin ainakin itse siihen olen tottunut jo näin viiden viikon intin jälkeen, tai siis ei ole vielä tullut kiinni ollessa niin kova ikävä kun odotin aluks. Toivotaan, että jatkamme näin loppuun asti sillä tämä vuosi palkitaan sit sillä, että päästään (toivottavasti) muuttamaan yhteen Joensuuhun (: ja saa aloittaa villin opiskeluelämän. Hmm..  Hassua ajatella et ollaan oltu molemmat 14 kun alettiin seurustella ja minä sentin kultaa pidempi d: Mutta niin on elämä mennyt ja tulevia vuosia on toivottavasti viel monta lisää. Pitäkää meille peukkuja.

Pioneeri "Santis" kiittää ja kuittaa