Mä sain valintakirjeen Joensuun metsätieteellisestä! Mun oli suunnitelmissa panostaa pääsykokeisiin keskiverto kirjoitusmenestyksen takia, mut pistin näkäjään paremmaks kun luulin: 103 pääsykokeisiin osallistuneista 10 parheiten suoriutunutta pääsee pelkillä valintakoepisteillä sisään ja MINÄ olin yksi niistä kymmenestä :o Hurjaa! Niin mahtava fiilis et en tahtois odotaa syksyä, että pääsen opiskelemaan, paitsi että en ole menossa syksyllä vaan vasta vuoden päästä. Jotekin opiskelu tuntuu paljon todellisemmalta ja ajankohtaisemmalta nyt vaikka intin alkuun ei ole kuin kolme ja puoli viikkoa.
Mutta nyt mun elämä on todellakin helpottunut. Mulla on varma opiskelu paikka intin jälkeen, ehkä jopa paras mahdollinen, sillä koko ajan enemmän houkuttaa tuo metsätieteellinen. Toivotaan ettei enempää hyväksymis kirjeitä tulisi, sillä jos mut valittais myös lukeen bilsaa olisin todella vaikean päätöksen edessä. Biologiasta olen haaveillut yläasteelta asti ja panostanut siihen lukiossa ja pääsykokeissa todella paljon, niin toisaalta tuntuu, et luovutan jos en lähde sitä lukemaan jos siihen mahdollisuus aukeaa. Sanoihan mun ihana bilsan opettajakin, et mulla ei ole muita vaihtoehtoja kuin mennä lukeen bilsaa Helsinkiin ja sit tulla kertomaan kuinka hienoa siellä on.
Äh! Taas sorrun stressaamaan asioita ennen aikojaan. Mut on hyväksytty vasta yhteen kouluun, mikä on huippu juttu. Mulla on ennnen opiskelujen aloittamista vuosi aikaa miettiä lopullista valintaani, että haluanko tehdä sitä mistä otin opiskelupaikan vastaan vai jotain ihan muuta. Ehkä musta tulee isona viittomakielen tulkki tai lääkäri (joka vannoin että on viimeinen ammatti mulle) ehkä se prinsessa, joka musta vielä kuusi vuotiaana piti tulla. Prinsessa, jolla oli prinssi ja linnan paikka katsottu valmiiksi ja isä rakentaisi kaiken. Minun pikku prinsessan ei tarvitsisi tehdä muuta kuin kulkea näteissä mekoissa pitkin linnan käytäviä ja tehdä niinkuin itseään huvittaa. Ehkä minun pitäisi ajatella taas niinkuin 6-vuotias minä: Kaikki on mahdollista kun niin päättää ja itse voi tehdä mitä vain kun on isi (tai joku muu) kenen puoleen kääntyä kun kohdataan jotain liian vaikeaa yksin selvitettäväksi (kuten linnan rakentaminen).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti